Tiedolla johtamisen termit

Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen, tiedon hallinta vai datan johtaminen, datan hallinta, business intelligence – mitä termiä sinä käytät tiedolla johtamisesta, miksi ja mitä merkitystä sillä on?

Mitä on tiedolla johtaminen? Mitä termiä tiedolla johtamisesta pitäisi käyttää ja miksi? Mitä erilaiset termit tarkoittavat? Mitä sillä on väliä?

Minulta kysytään usein tiedolla johtamisen terminologiasta ja päätin avata oman näkökulmani aiheeseen.

Väitän, että semantiikalla on merkitystä siinä, miten ihmiset ja organisaatio lähestyvät tiedolla johtamista ja millaista lisäarvoa siitä lopulta saavat. Tutkitusti vain pieni osa organisaatioiden ihmisistä kokee ajattelevansa kollegoidensa kanssa yhtä lailla tiedolla johtamisesta - ja mikäli meillä ei ole yhtäläistä ymmärrystä aiheesta, on sitä erittäin vaikea kehittää yhdessä ja vielä vaikeampi saada siitä lisäarvoa liiketoimintaan!

TIETOJOHTAMINEN KATTOKÄSITTEENÄ

Tiedolla johtaminen pohjautuu sanoihin TIETO ja JOHTAMINEN. Erityisesti suomalaisessa tietokirjallisuudessa ja julkisenhallinnon tietojohtajien keskuudessa puhutaan yleisesti TIETOJOHTAMISESTA. Tietojohtaminen nähdään kattokäsityksenä, joka jaetaan kahteen eri osa-alueeseen: tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen. Tiedon johtamisessa korostuu teknisempi painotus, kuten tietojärjestelmät ja tiedonhallinta – miten organisaatiolle olennainen näkyvä tieto teknisesti tuotetaan, hallitaan, johdetaan, pureskellaan ja jaetaan organisaation päätöksentekijöiden käyttöön. Tiedolla johtaminen puolestaan keskittyy enemmän tietoon organisaation menestystekijänä ja paremman johtamisen mahdollistajana. Tiedolla johtaminen liittyy kiinteästi tiedon hyödyntämiseen organisaation tarpeiden ja tavoitteiden tukena. Siinä on voimakkaammin läsnä myös tiedon hyödyntäjä eli ihminen. Useimmiten tiedolla johtaminen määritellään tiedon hyödyntämiseksi päätöksenteossa. Kun siis summataan tiedon johtaminen tiedolla johtamiseen, saadaan kattokäsite tietojohtaminen.

TIETOJOHTAMISEN TERMINOLOGIAN LÄHTÖASETELMA

Tietojohtamisen kattokäsitteen alla on käytössä liuta eri asioita tarkoittavia, vinhasti viliseviä ja viljeltäviä termejä. Katsantokanta ja käytettävä termi riippuu vahvasti siitä, mistä kulmasta kukakin aihetta lähestyy. Hämmennys on siis hyvin ymmärrettävää.

Tavoitteena tällä pääosin englanninkieliseen terminologiaan pohjautuvalla, mutta suomalaisella tulkinnalla tehtävällä lähestymisellä on erityisesti syventää ymmärrystä eri termien painotuksista ja asemoitumisesta tietojohtamisen kentässä. Tarkoituksena on yhteisen kielen ja käsitteistön yhtenäistymisen kautta edistää päämäärän eli organisaatioiden tiedolla ohjautuvuuden toteutumista.

Jotta olemme johdonmukaisia teen terminologisen tarkastelun kahden keskeisen asiaa kuvaavan sanan ympäriltä eli, yllätys yllätys, TIEDON ja JOHTAMISEN.

TIETO

Pilkon tiedon sen jalostusarvon mukaan viisiportaisesti aina datasta viisauteen.

Tiedon jalostusasteet ovat:

- Data – Information – Knowledge – Insight – Intelligence/Wisdom

Tiedon jalostusaste etenee yksinkertaisista ja jopa ”tyhmistä” yksittäisistä datahipuista (data) ymmärrettäväksi informaatioksi (information) jalostuen ihmisten tulkinnan ja informaatiolle annettavan merkityksellisyyden kautta tiedoksi ja tietämykseksi (knowledge). Tieto syventyy yhdistelemällä, kontekstia ymmärtämällä ja ratkaisuita havaitsemalla näkemykselliseksi toiminnaksi (insight) ja oppimisen kautta viisaudeksi (wisdom) toimia jatkossa toisin, jopa ennakoiden.

JOHTAMINEN

Toisaalta käsittelen johtamista kahden termin kautta. Johtamistyylin jaottelut ovat:

Management – Leadership

Johtaminen kategorisoidaan asioiden hallintaan, rakenteisiin ja niiden noudattamiseen kohdistuvaksi johtamiseksi (management) sekä toisaalta ihmisten toimintaan ja toimijuutta vahvistavaan, valmentavaan johtajuuteen (leadership).

TIEDOLLA JOHTAMISEN TERMINOLOGIAN NELIKENTTÄ

Seuraavaksi muodostetaan nelikenttä, jossa on kaksi janaa. Vertikaalisen janan toisessa ääripäässä on management, joka on tässä yhteydessä kiteytetty asioihin, tietoon ja tiedon hallintaan, dataan ja datan hallintaan. Toisessa päässä on leadership, joka puolestaan on kiteytetty ihmisiin, tietoon, tiedon hyödyntämiseen ja tiedosta toimintaan. Horisontaalisen janan päät ovat data (data) ja intelligence (viisaus).

Tieto jalostuu datasta viisauteen nuolen suuntaan oikealle mentäessä ja vastaavasti tiedon hyödyntäminen voimistuu pelkästä tiedon hallinnasta janalla ylöspäin mentäessä.

TIEDOLLA JOHTAMISEN YLEISIMMÄT TERMIT

Tämän jälkeen lisätään nelikenttään muutamia yleisiä aiheeseen liittyviä termejä.

Valintakriteeri on, että termin täytyy olla alalla yleisesti esiintynyt mutta samalla sellainen, jossa esiintyy vähintään yksi, jommallekummalle janalle TIETO tai JOHTAMINEN kuuluva termi. Termit ovat englanniksi, kuten niiden useimmat alkuperäiset lähteensäkin.

Nelikenttään lisättävät termit vapain suomennoksin ovat:

Knowledge Management, KM (tietämyksenhallinta)
Business Intelligence, BI (liiketoimintatiedonhallinta)
Information Management, IM (tiedon hallinta)
Data Science, DS (datatiede)
Knowledge Leadership, KL (tietämyksen johtaminen).
Data Driven Desicion Making, DDDM (dataohjautuva päätöksenteko)
Insight Driven Organisation, IDO (tiedolla/näkemyksellä ohjautuva organisaatio)
Intelligence Leadership, IL (älykäs johtajuus/organisaatio)

Nelikenttä näyttää seuraavalta. Termien asettelussa on käytetty näkemyksellistä tulkintaa.

Lähdetään tulkinnassa liikkeelle tiedon jalostusasteesta eli janan vasemmasta reunasta. Edetään sieltä vähitellen tiedon jalostusasteen mukaisesti oikealle eli jalostuneemman tiedon omaavaan terminologiaan. Käsitellään selvyyden vuoksi ensin horisontaalisen janan alapuolelle sijoitetut ja siis johtamistyyliltään pikemminkin hallintaan kuin toimintaan keskittyvät termit. Tämän jälkeen siirrytään kyseisen janan yläpuolisiin termeihin.

DATAOHJAUTUVUUDESTA TIEDOLLA OHJAUTUVUUTEEN

Ensimmäisinä vasemmalta löytyy kaksi usein alalla toistuvaa termiä, jotka alkavat tiedon jalostusasteen mukaisesti alimmalta tasolta eli datasta. Toinen niistä on DDD tai DDDM eli Data Driven Decisionmaking ja toinen Data Science. Data Science tarkoittaa vapaasti suomennettuna datatiedettä ja Data Driven Decisionmaking vastaavasti dataohjautuvaa päätöksentekoa.

Data Science yhdistelee tilastointia, matematiikkaa, ohjelmointia, edistynyttä analytiikkaa, tekoälyä ja koneoppimista paljastaakseen organisaation käytössä olevasta, tiettyyn teemaan tai aiheeseen liittyvästä datasta jotain uutta ja valjastaakseen sen päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Hyvin saman linjainen on myös DDDM:n määritelmän perusta, joka korostaa kovan datan osuutta päätöksenteon perusteena ohi inhimillisen havainnoinnin tai intuitioiden.

Yhteistä molemmille on vahva usko datan voimaan. Molemmissa korostuu luottamus näkyvään tietoon ja sen alkulähteelle eli itse dataan. Hieman kärjistettynä periaatteena niissä molemmissa korostuu näkökulma, jossa data johtaa, ei ihmiset. Toisaalta terminologisesti toiminta ei näy termeissä oikeastaan ollenkaan. Data Science tutkii mutta ei hutki ja DDDM:n rooli on tukea päätöksentekoa mutta ei vielä johtaa tiedolla toimintaa. Koska Data Science ei ole toiminnallista elementtiä nimeksikään, jätetään se hallinta/ toiminta janalla lähemmäksi hallintaa. Vastaavalla tulkinnalla DDDM pääsee janan keskivaiheille, koska sen voidaan olettaa johtavan toiminnan ensiaskeleisiin eli päätökseen tehdä tai olla tekemättä datan avulla jotain.

Otetaan tiedon jalostusastejanassa hyppy oikealle kohti seuraavia termejä. Läheltä toisiaan löytyvät termit Information Management ja Knowledge Management. Information Management tarkoittaa yleisemmin suomennettuna tiedon hallintaa ja Knowledge Management tietämyksen hallintaa, joissain yhteyksissä suoremmin tietämyksen tai tiedon johtamista. Yhteistä niille on, että ne molemmat keskittyvät johtamismielessä erityisesti hallintaan, tiedon tai tietämyksen hallintaan ja johtamiseen. Niiden välinen ero tulee puolestaan siitä, että information -termi on tiedon jalostusasteissa pykälän vähemmän jalostunut kuin knowledge. Siinä, missä knowledge -termin (tieto/tietämys) sisältää inhimillisen merkityksellisyyden ja vaikutuksen ulottuvuuden, ei sitä vastaavaa vielä informaatio -termissä ole. Informaatio jää pikemminkin datasta kummunneen ymmärryksen asteelle. Kun tähän lisätään tulkinta, jossa Knowledge Managementin nähdään käsittävän muun muassa tiedon luomisen, tallentamisen, muuntamisen ja soveltamisen prosessit, tekee se siitä vielä hieman ihmisläheisempää ja toiminnallisempaa kuin puhtaammin ”vain” itse tiedon hallintaan keskittyvä Information Management. Tässä mielessä näiden kahden termin välille jää myös se ero, että siinä missä Information Management asettuu selkeästi aiemmin käsitellyn tiedon johtamisen osa-alueelle, yltää Knowledge Management vähintäänkin tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen rajapinnalle. Se on jopa käytetty synonyymi tiedolla johtamiselle, vaikka se ei tämän tulkinnan mukaan sitä sen varsinaisessa merkityksessä aivan olekaan hallinnollisuuteen viittaavan management -terminsä vuoksi.

Janan päässä oikealla poikkiviivan alapuolelle on asetettu termi Business Intelligence eli tutummin BI ja suomennettuna liiketoimintatiedon hallinta. Liiketoimintatiedon hallinnan ensisijainen tavoite on jalostaa tietoa päätöksenteon tueksi. Liiketoimintatiedon hallinta hankkii organisaation kannalta tarpeelliseksi arvioitua tietoa, luokittelee, varastoi, analysoi ja jakaa sitä tietoa tarvitseville päätöksentekijöille

Tiedolla johtamisen englanninkielisten käsitteiden esiintyvyyttä tarkasteltaessa on tunnistettavissa, että Business Intelligence hallitsee kansainvälistä tiedolla johtamisen keskustelua. Tiedolla johtaminen pitkälle rinnastettavissa business intelligence -termiin, jonka rinnalle nousevana terminä nousee analytiikka painotusta korostava Business Intelligence and Analytics.

Yhtä kaikki, erityisesti suomennettuna liiketoimintatiedon hallinta -termi painottaa tiedon hallintaa ja johtamista. Näin vaikuttaisi olevan myös käytännössä. BI:n yhteydessä useimmiten puhutaan analysoinnista ja raportoinnista tai analysointi ja raportointityökaluista sekä johdon näkymistä (dashboard). Liiketoimintatiedon hallinnan eduksi voidaan katsoa, että siinä parhaimmillaan toteutuu organisaation johtamisen kannalta merkityksellinen tieto, joka on kiteytetty visuaalisiksi raporteiksi ja älykkääksi analytiikaksi. Lopulta se on kuitenkin sellaisenaan pitkälti teknistä suorittamista, josta puuttuu tiedolla johtamisen kokonaisuuden alkupäästä johtamiseen tarvittavan tiedon määrittely ja loppupäästä itse tiedon hyödyntäminen. Tästä syystä, tässä tarkastelussa se jää poikkiviivan alapuolelle.

TIEDON JOHTAMISESTA TIEDON HYÖDYNTÄMISEEN

Kun hypätään nelikenttää horisontaalisesti halkovan janan yli, ensimmäisenä ja alhaisimmalla tiedon jalostusasteella vastaan tulee termi Knowledge Leadership. Se on hyvin lähellä jo aiemmin määriteltyä Knowledge Management -termiä. Ero tulee johtamisnäkökulmasta, joka samalla muuttaa niiden funktiota tietojohtamisen kokonaisuudessa. Siinä, missä management keskittyy enemmän tietoon ja sen hallintaan ja johtamiseen, leadership vie painopisteen voimakkaammin ihmisten johtamiseen, toimijuuteen ja toimintaan, painottuen tässä yhteydessä erityisesti tiedon hyödyntämiseen johtamisessa. Tässä tulee se keskeinen ero, joka sekä sisällöllisesti että terminologisesti mahdollistaa näiden termien määrittämisen vastaavaan suomen kielen tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen käsitteitä. Knowledge Management = Tiedon johtaminen ja Knowledge Leadership = Tiedolla johtaminen.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, samalla tapahtuu loikka sekä eteen että sivulle. Kun ylipäätään hypätään informaatiosta tietoon ja tietämykseen (knowledge), on hypyn aikana informaatio muuttunut merkitykselliseksi inhimilliseksi tiedoksi. Samalla se edesauttaa osaltaan ponnistamaan tiedon ja tiedolla johtamisen terminologiasta hieman sivuun, osaamisen johtamisen rajapinnalle. Osaamisen johtamisen ja tietojohtamisen käsitteet ja termit (knowledge management ja knowledge leadership) vaikuttaisivat kulkevan toisinaan erikseen, välillä yhdessä ja usein toisiinsa sekoittuneina. Näitä molempia termejä käytetään sekä osaamisen johtamisen että tietojohtamisen yhteydessä, joka saattaa välillä aiheuttaa sekaannusta. Englannin ja suomen kielen knowledge – tieto ja osaaminen -sanojen ristikkäisyys ja monitulkintaisuus vain lisää sitä entisestään. Esimerkiksi Knowledge Leadership on määritelty prosessiksi, jossa yksilö tukee muita ryhmän jäseniä oppimisprosessissa, joita tarvitaan ryhmän tai organisaation tavoitteiden saavuttamisessa Osaamisen johtaminen on suunnitelmallista tiedon ja osaamisen hallinnan sekä oppimisen prosesseja yhdistävää ja edistävää toimintaa organisaatioissa.

Toisaalta näillä käsitteillä on tiedon, tietämyksen ja tiedolla oppivan organisaation näkökulmista läheiset ja osin erottamattomat yhtymäpinnat. Käsitteiden läheiset yhtymäpinnat liittyvät erityisesti organisaation oppimisen tukemiseen ja aineettoman pääoman kasvattamiseen. Sekä osaamisen johtamista että tiedon ja suorituksen johtamista voidaan molempia pitää organisaation oppimista tukevina prosesseina.

Tiedon johtamisen avulla aiemmin määritellysti tieto hallitaan, johdetaan, pureskellaan ja jaetaan organisaation hyödynnettäväksi. Tiedon johtamisen prosessin myötä tieto on jalostunut datasta informaatioksi ja jatkojalostunut tiedolla johtamisen prosessien avulla tiedoksi, näkemykseksi ja jopa viisaudeksi sekä siirtynyt ihmisten myötävaikutuksella tiedosta toiminnaksi. Tiedon avulla on mahdollista tapahtua oppimista, jolloin organisaation tietopääoma sekä aineeton pääoma kehittyvät.

On selvää, että tieto ja osaaminen liittyvät vahvasti ja toisiaan tukien yhteen. Tarvitaan tietoa, jolla osaaminen kehittyy ja toisaalta tarvitaan osaamista, jotta tieto osataan valjastaa organisaation käyttöön. Tiedolla johtamisen ja osaamisen johtamisen ero tulee siinä, että osaamisen johtamisen ensisijainen tavoite on tukea organisaation oppimista ja tiedolla johtamisen tavoite on edesauttaa tiedon avulla johtamaan toimintaa kohti tavoitteita. Tästä syystä Intelligence Leadership ei voida antaa niin suurta asemaa ihanteellisena tiedolla johtamisen terminä kuin se sille ehkä pelkästään terminologisesti kuuluisi.

Jäljelle jää IDO eli Insight Driven Organisation. Termiä voidaan ensinnäkin verrata Data Driven -termiin. Siinä missä Data Driven on dataohjautuvaa, on Insight Driven syvemmällä ymmärryksellä ja näkemyksellä ohjautuvaa. Siihen on datan lisäksi yhdistynyt ihmisten hiljaista tietoa. Toisaalta, kuten insight -sanan yhteydessä tiedon jalostusarvoa käsitellessä todettiin, sisältää insight -sana tässä yhteydessä tavoitteen kannalta olennaisten tietojen yhdistelyn, näkemyksen muodostamisen ja siltä pohjalta ratkaisuhakuisen, tavoitetta edistävän toiminnan johtamisen. Toisaalta Insight Driven Organisation -termi pitää itsessään sisällään tavoitteen, johon tiedolla johtamisen strategisella kehittämisellä pyritään eli tiedolla ohjautuvaan organisaatioon. Tiedolla ohjautuvaa organisaatiota voidaankin pitää synonyyminä termille Insight Driven Organisation.,

TIEDOLLA JOHTAMISEN RAAMIT VS TIEDON JOHTAMISEN RAAMIT

Palautetaampa mieliin ja täydennetään aiemmin esitetty kuva edellisten pohdintojen ja tulkintojen pohjalta.

Mitä ylempänä kuviossa on, sitä voimakkaammin siinä termissä ja käsitteen sisällössä painottuu leadership -tyylinen johtaminen ja erityisesti ihmiset ja toiminta sekä tiedon hyödyntämisen näkökulma.
Vastaavasti mitä alempana kuviossa on, painotus on enemmänkin itse tiedossa ja sen hallinnassa, tutkimisessa ja johtamisessa.
Mitä edempänä oikealla, sitä pidemmälle jalostunutta tieto on.

Aiemmasta poiketen kuvioon on tuotu mukaan kaksi kehää, jotka pyrkivät osoittamaan sitä, kuinka nämä termit asettuvat tietojohtamisen kentällä kahteen keskeiseen ulottuvuuteen, tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen. Ja toisaalta, mitkä eivät sinne tämän tulkinnan ja näkemyksen myötä ehkä kuulukaan.

Lähdetään ensin liikkeelle niistä. Käsitellään ensin Data Science ja hypätään siitä terminologiseen tähtioppilaaseen Intelligence Leadershipiin.

Data Science -termi ja sen pitkälti edustaman datalähtöisen liiketoiminnan, datalähtöisten tuotteiden ja palveluiden rakentaminen itsessään ei vielä ole tiedolla johdetun organisaation tae, eikä se pelkästään johda tiedolla ohjautuvan organisaation toteutumiseen. Siinä yhdistyy paljon hyviä ja erittäin tärkeitä elementtejä sekä asennetta, joita edellytetään kypsiltä tiedolla ohjautuvilta organisaatiolta. Toisaalta, sekä erityisesti terminologisesti että myös sisällöltään siitä puuttuu ihmiset, ihmisten tuottaman hiljainen tieto sekä ihmisten ja organisaation johtaminen. Kyseessä on pikemminkin yksittäisen analyytikon tai datatutkijan, valtavista datamassoista aikaansaamat analyysit, koneoppimis-, tekoäly- ja neuroverkkoratkaisut. Ne ovat mullistaneet ja mullistavat maailmaa, mutta kuten todettua ne eivät tee organisaatiosta tiedolla ohjautuvaa vaikka sen liiketoiminta dataan perustuisikin. Ei Google (Alphapet), Netflix tai Amazon välttämättä ole tiedolla ohjautuvia johtamisfilosofialtaan, vaikka data on niiden liiketoiminnan ytimessä. Näistä syistä Data Science ja sen laajemminkin edustama datalähtöinen liiketoiminta yksistään jätetään tiedolla ohjautuvan organisaation ytimen rajapinnalle ja osin jopa ulkopuolelle, siitä huolimatta, että myös sellaista toivotaan sisältyvän tiedolla ohjautuvaan organisaatioon.

Toinen ja toiseen ääripäähän liittyvä termi, joka rajautuu tiedolla ohjautuvan organisaation yli, ohi tai vähintäänkin reunamille on Intelligence Leadership. Niin täydelliseltä kuulostava, että oikein pahaa tekee jättää se pois. Vaikka osaamisen johtaminen on monelta osin hyvin samaa tarkoittava kuin tiedolla johtaminen, on sen päähuomio ja tavoite ensi sijassa osaamisen ja oppimisen systemaattisessa kehittämisessä. Ja vaikka tiedolla johtamiseen kuuluva tieto käsittää sekä näkyvän tiedon että inhimillisen hiljaisen tiedon, sillä oppimisen sekä uusiutumisen, on sen ydin itse tiedossa ja sen hyödyntämisessä organisaation tavoitteiden edistämisessä. Päämäärä on pitkälti sama. Älykkäästi toimiva ja ohjautuva organisaatio. Se tarvitsee tietoa ja osaamista. Painotukset ovat kuitenkin erilaiset. Vaikka tiedolla johtamisessa korostuu ihminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus, toiminta, edellyttää se toteutuakseen aimo annoksen tiedon johtamista. Kovaa teknistä osaamista, jolla näkyvä tieto johdetaan ihmisten tulkittavaksi ja sen tuella toimittavaksi. Osaamisen johtaminen ei edellytä tätä osa-aluetta, vaikka se sen tuottamaa tietoa pystyy hyödyntämäänkin. Osa tiedolla johtamisessa käytettävästä tiedosta aikaansaa osaamisen kehittymistä mutta osa edellyttää ”vain” sovittujen, tiedon varassa ja aikaansaamien tehtävien toteuttamista. Raja on häilyvä. Osittain tiedolla johtaminen ottaa oppia ja tarvitsee osaamisen johtamisen metodeita ja joissain tapauksissa toisinpäin. Osaamisen johtamisen kypsyyden ja kyvykkyyden kehittäminen vaatii kuitenkin erilaisia painotuksia ja taitoja kuin tiedolla johtamisen kypsyyden ja kyvykkyyden kehittäminen.

Termi, joka nelikentästä puuttuu kokonaan mutta saattaisi sinne kuulua, ja joka merkittävästi nelikenttää tulevaisuudessa ravistelee, on Artificial Intelligence, AI eli Tekoäly. Tässä tarkastelussa jätämme sen siihen lisäämättä samoilla perusteilla kuin edelliset. Intelligence-termi asettuu tiedon jalostusasteen janalla korkealle, mutta johtamisjanalle sopivaa sanaa ei siihen sisälly laisinkaan ja osittain luonteensa puolesta ihmisen kuuluukin jäädä AI:n varjoon. Tulevaisuudessa tekoäly todennäköisesti tulee tähän nelikenttään kuitenkin sovittaa.

CREATIDO – CREATING INSIGHT DRIVEN ORGANISATION

Edellä mainitulla pohdinnalla ja suomalaisella, tamperelaisella vaatimattomuudella myös Creatidon nimi pohjautuu insight driven organisation -termiin. Unelmamme on rakentaa tiedolla ohjautuvia organisaatioita. Uskomme, että syvä ymmärrys ja näkemyksellisyys, joka pohjautuu luotettavaan, analysoituun ja älykkääseen dataan sekä ihmisten hiljaiseen tietoon hyvin hallittuna, strategisesti johdettuna ja toiminnallistettuna, johtaa organisaation pitkän aikajänteen kilpailuetuun.

Mitä sinä olet mieltä? Mitä tiedolla johtaminen sinulle tarkoittaa. Mitä valintoja sinä teet, miksi ja millä tavalla ne vaikuttavat sinun organisaatiosi tapaan rakentaa tiedolla ohjautuvaa organisaatiota?